.. perjantaista lauantaihin
ja RSO:n Shosta-Bruckner -kohinan jälkeen pikavuorobussi lensi kuopasta toiseen kohti Turkua, sattuikin taas pitkästä aikaa kohdalle sellainen kuljettaja joka unohti lukea liikennemerkkejä. Ende gut alles gut, ei tullut eteen hirviä
eikä muita hurjastelijoitakaan.Toisaalta, ilta Musiikkitalon piukkaan ahdetussa konserttisalissakin oli ollut monella tapaa vauhdikas - ja toisaalta intensiivisen keskittynyt, joten samalla radalla, kirkkaassa kuutamossa, viiletettiin Turkua kohti.
Olen
kuullut kommentteja Brucknerin 'vaikeudesta', siis että sitä on vaikea kuunnella, siihen ei saa otetta, joku vielä sanoo niinkin ettei ymmärrä. Niinku musiikkia pitäisikään 'ymmärtää'.🤨
Mutta jättääkö musiikki jäljen sinuun? Se on oleellista.
Näillä mennään..☺♥
Wanha Rouva on tässäkin mutkassa sitä mieltä että musiikki
on kuultava konserttisalissa, kunnollisessa sellaisessa. Bruckner, niin, sanoisinko että kapellimestari on siinä erityisen ratkaiseva. Tavallistakin enemmän. Oma Br-heräämiseni
kyllä tapahtui verkkokonsertissa, kun seurasin kesällä medici.tv:n lähetystä Verbier-festivaalilta. Suuri festivaaliorkesteri, nuoria vakavia opiskelijoita (?) jotka kenties tulkitsivat Brucknerin yhdeksännen sinfonian ensimmäistä
kertaa. Mutta onneksi oli oikeanlainen kapellimestari luotsaamassa heitä (ja meitä)
Brucknerin maailmaan.. oli Hannu Lintu.♥ https://www.medici.tv/en/concerts/hannu-lintu-conducts-bruckner/. (Maksullisessa medici.tv-palvelussa Br9 kuultavissa ja katsottavissa marraskuun alkuun saakka.)
Perjantain, syyskuun 13. päivän RSO-konsertin ohjelma oli monella tapaa mielenkiintoinen ja Wanhan Rouvan eturivin paikka ainakin yhtä mielenkiintoinen.. Olin kaikessa tapahtumassa
konkreettisesti lähellä, sisällä ja mukana, melkein lavallakin. 😉