.. vaihtoehtojen mahdottomuus tai joko-tai -ajattelu tai.. Wanha Rouva ei ymmärrä. Miten voi ajatella,
että Suomen puolustusvoimat, 'sotaparaati' - jos niitä ei olisi, jos niihin ei varoja osoitettaisi, esimerkiksi koulutusmäärärahat moninkertaistuisivat? 
Ellei
Suomessa olisi aikoinaan ollut sotilaallista puolustusta, olisiko meillä nyt jokainen kansalainen koulutettu ja jokaisella hyvät työpaikat? Onko maailma muuttunut niin, että nyt voisimme lopettaa ns. 'varustelun' ja onko
meillä takuu siitä, että kansanedustajat ja hallitus siirtäisivät siten säästyneet varat vaikkapa juuri koulutukseen tai vanhusten hoitoon tai lapsiperheiden tai työttömien avustuksiin? 
Jos puolustusvoimat lopettaisivat kalustohankinnat, nyt käytössä olevat vanhat 'romut' romuttuisivat aikanaan kokonaan, tulisivat käyttövaarallisiksi
ja loppujen lopuksi armeijalaitos lakkautettaisiin ja tuhansia ihmisiä joutuisi työttömiksi. Tämä ympyrä on kuin häntäänsä pureva käärme, tasapainoilua vaativa kokonaisuus. Ratkeaisivatko ongelmat
veroja korottamalla?
Toinen asia onkin sitten se, millaiset
kansanedustajat olemme eduskuntaan äänestäneet ja ketkä on hallituksen ministereiksi valittu. Urputammeko vain yhtä linjaa tai toista ottamatta huomioon kokonaisuuksia? Wanha Rouva EI ole miltaristinen enkä pidä mitään
puolustuspuhetta mihinkään suuntaan, mutta verenpaineeni nousee ja pahoitan mieleni, kun/jos törmään jupinaan, joka on vain jupinaa ikään kuin yksillä yksisuuntaisilla raiteilla. 
Itsekin urputan jatkuvasti esimerkiksi Ylen linjattomista ohjelmalinjauksista, 
Femma-Teeman sillisalaattiohjelmista, jotka 99,99% ovat uusintoja.
Urputan myös siitä, että Yle on mennyt mainostelevisiokelkkaan ja lähes joka ohjelman kuulutuksen jälkeen - ennen varsinaista ohjelmaa - tulee 2-3 mainosta seuraavista ohjelmista. MIKSI? Kun ei nykymaailmassa mitään lehteä voi tilata ilman että välissä on tv:n viikko-ohjelmalehtinen ja jokaisessa lehden numerossa vielä päivän tarjonta. Ellei tilaa paperilehteä,
voi samat jutut tutkia verkosta. Ellei sit sitäkään harrasta, voi pitää television auki aamusta iltaan. 
Wanha Rouva on käärmeissään RSO:n konserttien
pilkkomisesta. Edes tallenteita ei voi esittää kokonaan, arghhh! (Alppisinfonia ensi sunnuntaina iltapäivällä
.) Kaipaan myös Ruotsin TV:n ohjelmia ja muitakin ruåttinkielisiä
Femman ohjelmia, jotka olivat kanavallaan selkeästi omana kokonaisuutenaan. - Muitakin urputtamisen aiheita on, niitä isompia ja laajempia. Mutta on myös kiitoksen aiheita, paljon. Kuten että, vaikka kulttuurinkin määrärahoja
nipistetään, niitä silti on! - Niistä kiitoksen aiheista sit enemmän joskus toiste.
Tänään, Suomen puolustusvoimien lippujuhlan päivänä ja marsalkka Mannerheimin 150-vuotissyntymäpäivänä,
aamun tv-vinkkejä Hesarista silmäillessäni, tuli mieleeni että joko nyt Mannerheimista on kaluttu kaikki mahdollinen kun on tehty oikein oma ohjelma
hänen käytössään olleesta Mersustakin? En katsonut ohjelmaa, mutta sen sijaan luin Hesarin Sunnuntai-sivuilta aika hyvän jutun: Viikon lopuksi - Unto Hämäläinen: Rauhaisaa 150-vuotispäivää.
Poimin otsikosta yhden lauseen: "Marsalkka kannattaa muistaa etenkin yhdestä asiasta: hän vei Suomen rauhaan, joka on kestänyt."